Länsi-
rannikko-
strategia
2019–2023

Visio: Länsirannikon yliopistollinen sairaala

  • Länsirannikon yliopistollinen sairaala tarkoittaa yhdenmukaisia ja laadukkaita julkisen erikoissairaanhoidon palveluja, joiden taustalla ovat parhaat, ajantasaiset ja näyttöön perustuvat hoitokäytännöt, jatkuva laadun seuranta ja yhteinen kehittäminen
  • Se on virtuaalinen ilmentymä kolmen sairaanhoitopiirin pitkäjänteisestä yhteistyöstä ilman yhteistä organisaatiota
  • Länsirannikon yliopistollinen sairaala tarkoittaa opetuksen ja tutkimuksen vahvaa asemaa ja läsnäoloa kaikissa kolmessa keskussairaalassa
  • Yhteistyössä jaamme resurssimme ja vahvuutemme ja taklaamme yhdessä uhkamme ja heikkoutemme

Keskeiset vahvuutemme

  • Kaikissa sairaanhoitopiireissä on laatutyön osaamista. Voimme sen avulla vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, potilasturvallisuutta ja hyvien hoitokäytäntöjen edistämistä.
  • Meillä on jo yhteinen syöpäkeskus ja erikoisalojen yhteistyötä.
  • Hyvä brändi perustuu hyviin palveluihin ja kilpailukykyyn ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Oman toiminnan vetovoima on keino hallita kustannuksia.
  • Sairaalan yliopistollisuus on sellaisenaan vahva vetovoimatekijä.
  • Meillä on yhteinen yliopisto, jonka kautta voimme vaikuttaa lääkärikoulutukseen. Teemme yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa.
  • Voimme tuottaa palveluja yhä useammin fyysisestä sijainnista riippumatta. Meillä on yhteisenä ict-toimijana 2M-IT. Alueen väestöllä on hyvät valmiudet hyödyntää digipalveluja.

Strategiset painopisteemme

Laadukkaat ja saavutettavat palvelut asiakaslähtöisiksi ja yhdenmukaisiksi
Kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kehittäminen
Yhteistyö digitaalisissa palveluissa
Koulutus- ja tutkimusyhteistyö

Suositukset toimenpiteiksi: väestö

  • Huolehditaan palvelujen kattavuudesta ja väestötasoisesta vaikuttavuudesta. Seurataan niiden laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta.
  • Rakennetaan sähköisen asioinnin palvelut yhteisin välinein ja pelisäännöin. Tuotetaan etäkonsultaatioita ja etäkoulutusta sairaaloiden kesken, tarjotaan potilaille etävastaanottoja ja sähköisen viestinnän ja ajanvarauksen välineet.
  • Otetaan käyttöön digitaalinen asiakasohjaus hyödyntäen yhteistä digipalvelualustoja, esim. Terveyskylää.
  • Viestitään palveluistamme alueen väestölle.

Suositukset toimenpiteiksi: henkilöstö

Kartoitetaan yhdessä osaajavajeita ja ennakoidaan koulutustarpeiden ennakointi. Koordinoidaan Länsirannikon erikoislääkärikoulutusta ja rakennetaan tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia koulutusväyliä. Huolehditaan ruotsinkielisen henkilöstön saatavuudesta.

Otetaan opetus ja tutkimus kaikissa sairaaloissa vahvaan asemaan ydinprosessina. Näyttäydytään ulospäin yliopistosairaalan kumppaneina yhteisin palveluin ja yhteisten asiantuntijoiden kautta.

Suositukset toimenpiteiksi: kehittäminen

Valitaan yhteiset kehittämiskohteet ja kehitetään toimintamalleja yhdenmukaisiksi. Vahvistetaan tiedolla johtamista, tietopohjia, analytiikkaa ja raportointia.

Rakennetaan sähköisen asioinnin palvelut yhteisin välinein ja pelisäännöin. Tuotetaan etäkonsultaatioita ja etäkoulutusta sairaaloiden kesken, tarjotaan potilaille etävastaanottoja ja sähköisen viestinnän ja ajanvarauksen välineet.

Tutkitaan vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja osana kilpailukyvyn kehittämistä.

Keskeiset riskimme

  • Erikoissairaanhoidon laadusta ja turvallisuudesta huolehtiminen on keskeistä hoidon vaikuttavuuden turvaamisessa. Tämä edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä ja hyvää johtamista
  • Erikoislääkärivaje haittaa palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä optimaalisinta tapaa järjestää palvelut. Vajetta on myös eräiden muiden ammattilaisten saatavuudessa.
  • Alueen pitkät etäisyydet haittaavat potilaiden ja ammattilaisten liikkuvuutta ja palvelun saatavuutta. Investoinnit digitalisaatioon aiheuttavat uusia kustannuksia – syntyy tarve tehdä fiksusti yhdessä.
  • Potilasvirtojen suuntautuminen muualle voi johtaa kriittisen potilasmäärän alittumiseen. Tiiviin sairaalaverkon takia valinnanvapauden käyttö on helppoa myös yli maakuntarajan.